Säestys: piano, kosketinsoittimet: Seppo J. Järvinen, huilu: Markku Muhonen, Oboe: Matti Jylhävuorio, viulu: Mirjam Suomisto, sello: Jyrki Suomisto, kitara: Antero Laukkanen, sähkökitara: Markku Ingman.
Laulu Maija-Liisa Lönnqvist. Musiikin sovitus ja johto Seppo J. Järvinen (piano, sähköurut). Antero Laukkanen (kitara), Markku Ingman (kitara), Kaj Karjalainen (kitara, sähköbasso), Markku Muhonen (huilu), Matti Jylhävuorio (oboe), Mirjam Suomisto (viulu), Jyrki Suomisto (sello).
C-kasetin (1977) digitointi ja editointi: Jouni Kontulainen
3 Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.
4 Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, 5 – mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut. 6 Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.
12 . . sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, hän kantoi monien synnit, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta.
Säestys: piano, kosketinsoittimet: Seppo J. Järvinen, huilu: Markku Muhonen, Oboe: Matti Jylhävuorio, viulu: Mirjam Suomisto, sello: Jyrki Suomisto, kitara: Antero Laukkanen, sähkökitara: Markku Ingman.
Alkuperäisen C-kasetin digitointi : Jouni Kontulainen (2024)
Ja Hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva. Eikä murhetta, eikä parkua, eikä kipua ole enää oleva. Sillä kaikki entinen on mennyt.
Ja mä näin uuden taivaan ja uuden maan, sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet. Ja Pyhän kaupungin Uuden Jerusalemin minä näin laskeutuvan alas taivaasta, Jumalan tyköä. Valmistettuna niinkuin morsian miehellensä kaunistettu.
Ja Hän on pyyhkivä pois kaikki kyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva. Eikä murhetta, eikä parkua, eikä kipua ole enää oleva. Sillä kaikki entinen on mennyt.
Elon tietä kulkeissani en voi nähdä eteenpäin, usein matka käypi alla pilven synkimmän. Mutta epätoivoinen en oo sillä tiedän sen, mua ohjaa Käsi Isän taivaisen. Tie on auki ylöspäin, siellä seuraa mua Hän ja kuulee heikot huokauksetkin. Rauha täyttää sydämen kun mä tiellä taistojen, tuntea saan Taivaan suuren rakkauden.
Joskus kulkeissani eroon ystävistä yksin jään, enkä tiedä kelle kertoisin nyt tuskan tään. Silloin jälleen rukoillen katseeni luon taivaaseen, siellä kuulee mua Hän ken ymmärtää! Tie on auki ylöspäin, siellä seuraa mua Hän, ja kuulee heikot huokauksetkin. Rauha täyttää sydämen kun mä tiellä taistojen tuntea saan Taivaan suuren rakkauden.
Monet kiusat joudun taivastiellä kohtaamaan. Jeesus kerran voitti, nyt käyn voittovoimassaan. Minne tieni kulkeekaan, elon vaiheet jättää saan, turvallisna tietäin Hän mua johdattaa. Tie on auki ylöspäin sen avas Golgatalla Hän, kautta Pyhän veren Poika Jumalan. Rauha täyttää sydämen kun mä tiedän – hetkisen kuljettuain – saavun maahan kirkkauden.