Maijaliisa Hiekkanen: Ihmisoikeudet

10.12. Ihmisoikeuksien päivä   –   Human Rights Day

lastlogo2Copyright © Maijaliisa Hiekkanen

Sivun aineistoa ei saa kopioida, siirtää eikä julkaista missään muodossa.

YK:n yleiskokous hyväksyi 10. päivä joulukuuta vuonna 1948 ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen. Vuonna 1950 yleiskokous julisti tämän päivän ihmisoikeuksien päiväksi.

 

Tämä on juuri Oikea Päivä aloittaa tämä sivu!   Ihmisoikeuksien julistus on hyväksytty joulukuun 10. vuonna 1948.  Samana vuonna, samassa kuussa – jossa olen syntynyt.  Kuinka ollakaan? Ja että miksi tämä sivun aihe, otsikko? Siksi, että Elämän Laulu minun kohdallani on sisältänyt sellaisia asioita ja tapahtumia,  joiden sisältöä voi lukea em:ssa Ihmisoikeuksien Julistuksessa.  Elämä kun saattaa sisältää sellaisia asioita, joita emme kukaan toivoisi? Emme tahtoisi, että joutuisimme ihmisarvon ja ihmisoikeuksien vastaisiin seikkoihin?

       Mutta me saatamme joutua. Elämä kun ei voi olla kenelläkään pelkkää aurinkoa, myötätuulta, onnea ja ihanuutta! Ei!  Me kohtaamme varjoja, surua, tuskaa, kärsimystä, epätoivoa. Niin? Me koemme vääryyttä, vihaa, negatiivisuutta.  Ne tulevat kuin pelottavat hyökyaallot päällemme. Emme tunne enää olevamme edes ”ihmisiä” saati että samanarvoisia, yhdenvertaisia toisten kanssa! Tuttua juttua? Eikö. Monille.

Tämän sivun puitteissa on tilaa tarkastella ja pohtia näitä ihmisoikeusasioita. Kansalaisten perusasioita, – oikeuksia. Olen kirjoittanut näistä aiheista useita kirjoja 1997 alkaen. Kirjoista infoa sivulla http://elamanlaulu.com/elaman-tien-etappeja/tuotteet-kirjat/  )



Elämä? Elämän laulu? Taikka elämän runo taikka story? Niissä on usein joka lajia asioita.

On valoa mutta pimeitäkin hetkiä. On iloa mutta yleensä enemmän suruja. On tähtihetkiä (joskus) mutta useammin on taivas musta, eikä tähtiä näy? Silti – elämä on lahja, jota tulee arvostaa!

Koetan otsikoida ja jäsennellä tekstit, jotta lukeminen helpottuisi. . . Tutustu seuraaviin:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisoikeuksien_yleismaailmallinen_julistus

https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_ihmisoikeussopimus

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

———————————————————————————————————–

Sivun sisältöä

 

OSA 1 – ihmisoikeudet

  • Audiatur et altera pars
  • Vastauksia ja sanoja kyselyihin

OSA 2

  • Ihmisoikeudet vai ihmisvääryydet
  • Syrjäytynyt  vai  syrjäytetty
  • Ihmisoikeudet ja ”oikeusmurhat”?
  • Oikeusmurhien pääfoorumit
  • Habeas corpus

OSA 3

  • Oikeutta vai vääryyttä?
  • Lainsuojattomana Suomessa – oikeusvaltiossa?
  • Uhrin surua ja surutyötä
  • Vallankäytön näyttöä tutkinta-aineistossa. . .
  • Uhrin surutyötä, kirjassa. . .
  • Mielipidevainoa  – ajojahtia – useita vuosia!

 

OSA 4

Yhdenvertaisuus internetin infotulvan keskellä

  • Internetin tietotulvan tunkiot
  • Onko meillä google-jumala?

 

————————————————————————————————-

Osa 1

 

Ihmisoikeudet

 

 

PROLOGI

Audiatur et altera pars – kuultakoon myös toista osapuolta.

 

 

Tämän sivun sisältö liittyy ihmisoikeuksiin, oikeus- ja lakiasioihin, ruohonjuuritasolla, konkreettisten tapausten tiimoilta. Syystä- syistä –  joihin en osaa selitystä antaa, olen tullut vedetyksi noin 20 vuoden aikana moniin erilaisiin oikeus-ja hallintoasioihin. Ne opettavat, valaisevat ja koettelevat. 

       Tällaiset seikat käynnistyivät mm. nähtävällä tavalla 1996, kun perheemme totesi joutuneensa räikeän hometalopetoksen uhriksi. Oikeuden saamiseen koetettiin asettaa jos jonkinlaisia esteitä ja kapuloita rattaisiin. Mutta lopuksi tuomioistuinlaitos oli velvollinen hyväksymään ne kaikki todisteet ja näytöt, jotka langettivat tuomion sekä hometalon myyjän, että sen välittäneen pankkilaitoksen kontolle. Voitto jutussa tuli 2002-2003.

( Lähteet, kirjat: Kivelän hometalo 1999, Oikeusjuttu Suomessa 2000, ja Lainsuojattomana Suomessa 2005. Lisäksi lähteenä tuhansia sivuja oikeudenkäynti – ja muuta asiakirjamateriaalia 1996 – 2006.)

Eräs tämän jutun (oikean) ratkaisun avain oli juuri alussa siteerattu latinalainen sanonta.

Audiatur et altera pars – kuultakoon myös toista osapuolta! (*) 

 

Sen kansallinen taso on perusoikeuksien 21 § säädös. ”

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Samoin käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.”

Tämä yhdenvertaisen oikeuden ja puhevallan puitteissa olen voittanut erilaisissa oikeus-ja hallintoasioissa lähes kymmenessä eri tapauksessa. Vaatimalla yhdenvertaista puheoikeutta, tilanteissa,  joissa vastapuoli on vahvemman valtaan ja asemaan nojaten koettanut luhistaa ja vaientaa heikomman asiaosaisen ns. ”maan rakoon”.

      Tällaisen ratkaisun teki mm. eräs hovioikeus 31.12.2012. Käräjäoikeus oli ryhtynyt mielivaltaan, epäämään laillisen oikeuskäsittelyn asiaa,  rikkoen perusoikeus 21 § oikeutta! Hovioikeus kumosi KäO:n ( 2) päätöstä,  ja jutut palautettiin käsiteltäviksi. Siihen olin vedonnut: ”Oikeus saada asiansa käsitellyksi.” Kaikissa voittamissani oikeus- ja hallintoasioissa kyse on ollut enimmäkseen siitä, että tavallisen ihmisen ääntä ei siedettäisi? Haluttaisiin, että asiat menisivät ns. ”siististi” – ja ihmiset hiljaa tyytyisivät niihin murusiin,  joita valtaa käyttävien taholta armeliaasti tarjotaan?

Eli? Kansalaiset voivat karaistua ja vahvistua, voivat oppia tuntemaan ns. kantapään kautta, mitä tarkoittaa laki ja oikeudet? Kieroja koukeroita ja kapulakieltä? Valheiden viljelyä keskellä tuomioistuimen arvovaltaa? Aseman, henkilösuhteiden ja rahan avulla, mitä?

 

Vastauksia ja sanoja kyselyihin?

 

Tämän sivun puitteissa on vastausta yhä uudelleen tulleisiin kyselyihin ja epäselvyyksiin. Minulla on oikeus ”puhua omassa asiassani” – ja yhtälailla ihmisillä on oikeus saada oikeita ja autenttisia tietoja mm. niihin kummallisiin infosotkuihin, joita internetin kaltainen foorumi tunkee julki.

Tämä em. latinalainen sanonta  (*)  oli roomalaisen oikeusjärjestelmän ohjeena.  Se on myös tätä päivää. Kaikissa lainmukaisissa ja normaaleissa tilanteissa ihmisellä on ja tulee olla yhdenvertainen puheoikeus, sananvapaus omassa asiassaan. Olipa se yksityistaso, taikka hallinto-, oikeus- ja muu julkisuusasia. (Netti mukaan lukien.) Tämä vanhaa roomalaista perää oleva oikeussääntö ei ole ainoa.   Jo yli 3000 vuotta sitten Kaikkivaltias Jumala antoi palvelijansa Mooseksen kautta lain säädökset valitulle kansalleen. Nämä säädökset sitovat mm. että oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta Lain edessä noudatetaan. Jokaista tuli kuulla omassa asiassaan, ja oli kuultava myös useita todistajia, epäselvissä asioissa. Yksi todistaja ei riittänyt. Em. Mooseksen lain säädökset ovat nykyisinkin pitkälle menevä runko oikeusjärjestelmissä.

————————————————————————————————————–

OSA 2

Ihmisoikeudet vai ”ihmisvääryydet”?

 

Oikeus-käsitteen looginen vastakohta on vääryys.  Ihmisoikeuksien säädösten tarkoitus on vähentää, rajoittaa taikka lopettaa ihmisvääryyksiä.  Maailmassa kun on runsaasti enemmän vääryyksiä kuin oikeuksia! Niissäkin maissa, jotka ovat nimellisesti ”oikeusvaltioita” ( = Ovat ratifioineet YK: n ihmisoikeusjulistuksen, EU:n ihmisoikeussäädökset, Lasten Oikeuksien julistuksen, jne..)

–   rehottaa jos jonkin sortin vääryyksien näyttö.

    • Taloudellisen eriarvoisuuden näyttö. Osa kansasta kituuttaa toimeentulon rajoilla, jopa alle köyhyysrajan.
    • Ihmiset eivät ole ”yhdenvertaisia” edes tällä osa-alueella. “Hyvinvoinnin kakku” on jaettu järkyttävällä tavalla, puolueellisesti, eriarvoisuutta näyttäen.
    • Räikeää eriarvoisuutta on, kun heikoimmassa asemassa olevat jyrätään ns. ”leikkauksien” kohteeksi: Lapset, köyhät vanhukset, sairaat, vammaiset, muut vähäosaiset. Matematiikan näytöllä varat karttuvat toisille tahoille.
    • Viralliset uutisliturgiat suitsuttavat hyvinvointivaltion aatetta, että jopa suomi-paras-kaikessa! Samaan aikaan kuluu ja näkyy puistattavaa näyttöä siitä, mitä ”pahoinvointi” saa aikaan.

 

On tarpeetonta luetella kaikkia niitä ”ihmisvääryyksien” osa-alueita, jotka riidattomasti puhuvat, joka päivä, kaikilla tahoilla. Niitä seikkoja jotka ovat ristiidassa ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien säädösten kanssa.

  • On taloudellista eriarvoisuutta.
  • Alueellista eriarvoisuutta, on eriarvoisuutta ikäryhmien välillä, on
  • eriarvoisuutta sairaiden ja terveiden kesken, jne.
  • Yhdenvertaisten IHMISOIKEUKSIEN asia on kohtalokkaalla näytöllä epäonnistunut.

Pahoinvoinnista ei voi nousta muuta kuin tragedioita, väkivaltaa, kaaosta, onnetonta saldoa ja finaalia! Kun ihmiset eivät tule kuulluksi ja noteeratuksi, kun yhteiskunnan viesti on, ettei kaikilla ihmisillä ole ”ihmisarvoa” – mitä siitä?

       Heidän tallatusta minuudestaan, rikotusta psyykestään nousee ”ääni” – vastarinta.  Monet eivät (onneksi) tartu puukkoihin, kivääreihin ja pistooleihin. Mutta kaikki eivät enää jaksa, eivät välitä, eivät piittaa mistään inhimillisestä. Eivät piittaa toisten hengestä ja elämästä. Niinkuin heitä itseään on kohdeltu – ihmisenä – sitä he soveltavat ympäristöönsä. Niin metsä vastaa, kuin sinne huudettu? Tuhottu minuus on ”henkisesti kuollut” persoona, eikä sellaisesta voi olettaa ja odottaa mitään loistavaa tulosta.  Ne jotka kyhäävät pommeja, tekevät itsemurhaiskuja  – mitä siitä? Tuhottu ihmisyys, inhimillinen elämä  –  se kylvää tuhoa ja kuolemaa eteenpäin! He ovat kohtalokkaalla tavalla henkisesti kuolleet; apua ei ole tullut, ei vastausta?

      Kun – jos- ihminen kadottaa mahdollisuuden tulla ”kuulluksi” verbaalilla tasolla, ihmisenä ihmisten joukossa – vaikkapa syrjäytyen – alkaa näkyä ja kuulua nonverbaalia puhetta. Se on kuin inhimillisyyden hautausmaan reunalta kuuluva hätähuuto! Mihin on katoamassa, ihmisyys, inhimillisyys, lähimmäisten asia,  toisista välittäminen?  Miten käy, jos emme herää edistämään ELÄMÄÄ?

Kainuun Sanomat  20.10.2016   (luvalla)

kainuunsanomat

——————————————————————————————————–

Syrjäytynyt vai syrjäytetty?

 

On asetettava avoin kysymys: Miksi monia leimataan tittelillä “syrjäytynyt”?  Kuka tahtoisi itselleen tuollaisen statuksen? Kuka sellaiseen uraputkeen kiihkolla hakeutuu? Tällä viestinnällä (syrjäytynyt) leimataan ja tuotetaan lisäahdinkoa. Vaikka erilaisilla mittareilla todettaisiin, että joku on “syrjäytynyt”  –  olisi yhdenvertaista ja tasapuolista lausua asian toinen puoli: Syrjäytetty!

Miten? Kuka tietää millä eri tavoilla (syrjäytynyt) on saatettu kohtaamaan tylyä vallankäyttöä?  Manipuloitu luukulta luukulle, kiusattu niin ja näin. Tukea ei ole kenties ollut niissä strategisissa hetkissä, joissa ihminen olisi välttynyt siltä tieltä, jossa lukee: Syrjäytyneiden kategoria. Yleensä monet seikat ja tapahtumat, tapahtumien jatkumo  – on taustalla, kun joku joutuu yhteiskunnan laitamille.

 

Kirjoitin vuonna 2006 kirjan  Sorrettujen ja Sortajien Suomi.  Otin siinä kantaa ko. yhteiskuntatilanteeseen. Kansan kahtiajakautumiseen, eriarvoisuuden asiaan. Köyhien, lasten, vanhusten, opiskelijoiden, mt-ongelmaisten, jne asioihin. 

    Nyt, 10 vuotta myöhemmin tilanne on siitäkin pahentunut.  Edelleen on järkyttävän korkea kynnys, esimerkiksi nuorten saada apua mm. mielenterveysongelmiin!  Akuuttihoitokin rämpii kuukausien viiveellä.  Mitä se tietää nuoren ihmisen tai lapsen elämässä, syrjäytymisen trendissä, visiossa?  Kuka välittää?  Eivät ainakaan päättäjät.  Osa kansalaisista on kategorioitu vähäosaisiin, huono-osaisiin, huonompiin, ihmisarvossa alempaan luokkaan. . .

Näin oikeusvaltiossa, hyvinvointia markkinoivassa maassa!

Totuus on  – vaikka se ei kaikkien korvia miellytä  – että yhteiskunta harjoittaa syrjäyttämispolitiikkaa. Ja virallisissa liturgioissa pahoitellaan, syyllistetään niitä, jotka suistuneet hyvinvointipolitiikan  sivuraiteille, umpikujiin!

 

Ihmisoikeudet ja ”oikeusmurhat”

`

Kun ihmisoikeuksia rikotaan, taikka ne tulevat tallatuiksi- mitätöidyiksi, sillä on aina seurauksia. Enemmän tai vähemmän. On kansanmurhia mielivaltaisten johtajien toimesta. On joukkosurmia, attentaatteja, vihanpitoa. Syyttömät ja sivulliset joutuvat valitettavan monesti näiden ”ihmispetojen” agressioiden kohteeksi.

Yleensä näiden hirmutekojen taustalta löytyy tekijöiden elämässä inhimillisiä tragedioita. Heidän oma ihmisarvonsa on rikottu, tuhottu. Niinpä he soveltavat samaa oppia. Kukaan ei ole minkään arvoinen? Kenenkään koskemattomuutta ei kunnioiteta? Ihmiset eivät ole kärpäsenkään arvoisia. (?)

 

Oikeusmurhien pääfoorumit

 

Varsinaisia ”oikeusmurhia” sen sijaan voivat tehdä ne tahot,  jotka käyttävät oikeus-, hallinto-ja päätösvaltaa. Heidän velvollisuutensa on  (olisi) noudattaa Lakia ja Oikeutta, yhdenvertaisesti, lahjomattomasti. Miten on?   Käytännössä tämä velvoite horjuu pahasti ns. oikeusvaltioissakin. Niinpä tuloksena ja saldona on jono ”oikeusmurhia” ja kasvava joukko oikeusmurhattuja kansalaisia.

      Kun konkreettinen ( fyysinen) murhateko lopettaa kaiken, oikeusmurhat surmaavat ihmisen elämisen toisella tavalla.  Ne riistävät ihmiseltä mahdollisuuden moneen lainmukaiseen tasoon, joten ihminen jää kuin kituvan uhrin asemaan. Henkiseen kärsimykseen, lainsuojattoman osaan, monien asioiden ulkopuolelle.

        Pahimmanlaatuinen ”oikeusmurhateko” voi siis tapahtua oikeus- , hallinto- ja päätösvaltaa käyttävien toimesta.  Ja koska päätösvaltaan kytkeytyy aina harkintavalta, kysymyksessä on silloin rikos. Tahallinen (oikeuksien) epääminen, toimittamatta jättäminen taikka näyttöjen vastainen ratkaisu –  siis – ihmisoikeusrikos. Samaan tapaan, kuin murhaaja harkitsee tekonsa, samaan tapaan harkintavaltaa käyttävä päättäjä toimii. Tapon ja murhan eron jokainen tietää?

Ihmisen perustavaa tasoa oleva oikeus voidaan siis tuhota. Hänet voidaan ”lain miekalla” surmata, tahallisesti, harkitusti. Hänen oikeutensa voidaan romuttaa täysin piittamattomasti, kylmäkiskoisesti. Kuin roomalaisen carnifexin miekalla. Sitten hänet jätetään kitumaan kuin puolikuollut uhri. Selviytymään miten kuten? Inhimillisen elämän asia ja yhdenvertaiset oikeudet on riistetty. Mitä tästä?

     Niinkuin murhateko rikoksena ei koskaan vanhene, sama pätee ns. ”oikeusmurhiin”. Vaikka niiden tekijät olisivat onnistuneet säästymään vastuustaan, vaikka uhri olisi antanut anteeksi – selviytynyt jonkinlaiseen elämän tasoon – oikeusmurha ei vanhene eikä vaikene. Se odottaa oikeaa ja oikeudenmukaista ratkaisua. Joko ajassa taikka ajan rajan takana. Tilintekoa ei voi välttää.

 

Habeas corpus?

Tämä vanha roomalainen sääntö ei nouse kovin usein esille kaikissa maissa. Mutta periaatteellisena asiana ja myös lakeihin liittyvänä ihmisoikeusrikosten ja ”oikeusmurhien” vastuu on olemassa. **)

      Teoriassa ainakin. Mutta käytännössä on kai todennäköisempää, että ”kuu muuttuu siniseksi” kuin että oikeudenkäytön vääryydet ja – rikokset tulisivat vastuun paikalle!

  • Meillä täällä on toki mm. rikoslaissa suppea säädöskokoelma nimeltä ”virkarikokset.” Mutta rikoslain 40. luvun sovellukset ovat niin harvinaisia, että muistuttavat sammaloituneita kiviä! Eivät tutkijat hevin liikahda, kun – jos  – pitäisi selvittää virkavallan tekoja?
  • Ja on toki prosessioikeudessa säädökset, joiden nojalla on oikeus hakea korjausta menettelyvirheisiin. Oikeudenkäymiskaaren luku 31. Käytön puutteessa tämän luvun pykälät ovat yhtä sammaloituneita kuin rikoslain 40. luvun kirjaimet?
  • Ja toki meillä on ns. laillisuusvalvonta, EOA ja OKV, sekä muut kantelutason foorumit.Niiden tyypillinen vastaus ja tulos on kolme pientä sanaa: Ei-Anna-Aihetta . . .

 ** )  Habeas corpus on menettely, jossa tuomioistuin ottaa tutkittavakseen, onko henkilön pidättäminen tai vangitseminen tapahtunut laillisesti. Habeas corpuksen tarkoitus on estää mielivaltaiset vangitsemiset ja varmistaa henkilön pidätyksen laillisuus.[1][2      Lähde: Wikipedia

Taannoin Suomi oli johtotähti Pohjoismaiden keskellä, missä? Suomen valtio sai Ihmisoikeustuomioistuimelta enemmän 7-kertaisen määrän tumioita, muihin Pohjoismaihin verrattuna. Lue ja ihmettele?

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/58770-suomella-karmea-ihmisoikeustilasto-%E2%80%93-tuomioita-enemman-kuin-muilla-pohjoismailla-yhtee

Toisin sanoen, oikeudenkäytön, päätösvallan ja hallintokäytännön ihmisoikeusloukkauksiin ja – rikoksiin ei ole toivoa saada korjausta. Vakiotapaus on umpikuja.  Poikkeus vahvistaa joskus tämän säännön.  Toisin sanoen: ihmisoikeusrikkomuksiin ja oikeus-ja hallintovallan “murhiin” pätee vallankäytön vakiintunut tapa: –  Se joka on heitetty oikeusmurhien kalmistoon, taikka sinne päin . . . sen tulee pysyä annetussa statuksessa . . . mutta?  Aina uhrit eivät vaikene?  Kuuluu ääniä?

———————————————————————————————————————

Osa  3

Oikeutta  vai vääryyttä?

 

Tässä osassa praktisia dokumenttinäyttöjä.  Jokaisella on mahdollisuus pohtia, mihin kategoriaan alla olevat tapaukset sijoittuvat? Ehkä tarvitaan käytännön esimerkkejä, pilottitapauksia? Caseja, joissa vastatusten ovat “pieni ihminen” ja “suuri valtakoneisto”? Että miksikö?  Yleensä aika näyttää syyt ja seikat?  Jos Suomessa olisi käytössä ns. habeas corbus menettely, alla olevaan caseen sitä olisi pitänyt soveltaa. Mutta yleisesti tiedetään, etteivät virkavallan virheet, saatikka pahemmat “työtapaturmat” johda oikeudenmukaisiin jälkiselvittelyihin. Niinpä ns. albatrossin raadot lemuavat vuodesta toiseen mm. netissä. Eikä se ole kenenkään edun mukaista?  Mutta?  Selviytyä voi?  Kyllä. Totuus ei pala tulessakaan?

 

Elämässä selviytyminen?

http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/316671-elamassa-selviytyja

 

 

lastlogo2Copyright © Maijaliisa Hiekkanen

Sivun aineistoa ei saa kopioida, siirtää eikä julkaista missään muodossa.

 

 

hometalodokumentti-kirja-001

hometalodokumentti-kirja

Tämä vähäinen kirjan rääpäle? Mitä siitä?

Se on ajojahdin,  sensuuriyrityksen  ja vaientamisagendan läpi kulkenut dokumentti.

Ehkä siksi juuri, se sellaiseen myllytykseen joutui ja saatettiin,

koska se oli lahjomaton dokumentti?

–   Tosiasioita –   vailla valheen verhojen hämäystä!

Eikä totuuden puhujalla tahtonut olla enää tilaa ja sijaa?

Mutta vastoin faktoja  ja oikeutta ja lainmukaisia menettelyitä kirjan kirjoittaja

löysi itsensä Pasilan putkapediltä, betoniselta kylmältä alustalta

25.10.2007. Miksi?

Niistä seikoista valoa ja valaistusta tällä sivulla!

– maijaliisa

 

——————————————————————————————————————————

Palautetta:  

 

Maija-Liisan kirjoista
Kirjoitti: Jäsen 5050Huhtikuu 10, 2006, 03:06:48


Timo Punttilalle terveiset !
Uskallat varmasti tilata Maija-Liisan kirjan “sorretuista ….! Itse luin hänen kirjansa “LAINSUOJATTOMANA Suomessa oikeusvaltiossa” ja luin sen siltä istumalta kun sain kirjan käteeni. Aihe oli kyllä tuttu, koska itse olen paininut hometalo-ongelmaisessa taloyhtiössä. Lähtö sieltä tuli, mutta saimme myytyä asunnon naapurirapussa asuvalle ja hänellä oli oikein kiire saada se meidän osake. Remontoitu ja kaunis kokonaisuus kun mikä! Tämä ostaja tiesi taloyhtiön ongelmat, eikä ollut pelkoa jälkimainingeista. Harmittaa vieläkin luopuminen jonkin verran, sillä sain leikkiä kotileikkiä sisustamalla omannäköiseni kodin, joka oli kokematta lapsuusvuosilta. Maalaistalossa tehtiin vain töitä, eikä ihmeemmin leikitty kotia.

Minulla olisi aineistoa myös oikeustaistelusta ja useampi on kehoittanut kirjoittamaan kirjan siitä tai kuten moni on sanonut “tuohan on kuin elokuvissa”, olisi elokuvan ainestakin. Tällä havaa olen niin uupunut, etten jaksa ajatella kirjoittamista ja sitäpaitsi oikeudenkäynnit ovat kesken.

Maija-Liisa antaa opastusta, miten oikeudessa tulee puolustautua !

—————————————————————————————————————————

Maijaliisa Hiekkanen: Lainsuojattomana Suomessa, oikeusvaltiossa? (2005)

 

 

PROLOGI

 

Tämä oli se kirja,  jonka syystä  minut (Maijaliisa Hiekkanen) pidätettiin ja paiskattiin (laittomasti) Pasilan poliisiputkan selliosastolle 25.10.2007. Keskellä kirkasta päivää, kun menin omasta aloitteestani paikalle. Kyselemään. Tunnusmerkit osoittavat kiistatta mielipidevainoa. (Koska pidättäminen osoittautui olevan täysin mielivaltainen virkatoimi, eikä toimenpiteet johtaneet syytteeseen, saati enempään. Kirja on siis sensurointiyrityksen läpi kulkenut, vapaa tuote!)

Makasin putkan selliosasaston pohjakerroksen betonipedillä yön 25.10. – 26.10.2007. Kun vartijat eivät vastanneet hälytyksiin, jouduin jopa pissaamaan sellin nurkkaan. Hätä ei lue lakia. . .

Aamulla minut muilutettiin poliisikyydillä Tampereelle.  Kuulusteluihin, jotka koskivat em:n kirjan asiaa. . .

Ennen matkaa  poliisit suorittivat kotietsinnän, tutkivat kellarikomeronkin, sekä syynäsivät auton. Mitä he etsivät?Erään pankkilaitoksen vaatimuksesta ”vaarallisia kirjoja”?  ( Case  osassa 2)

Mutta sellaisia ei löytynyt  (kun sellaisia ei ollut!)  Kotietsinnän perästä pöytäkirjassa lukee, etteivät poliisit löytäneet mitään talteen otettavaa, eikä mitään otettu.  Sittemmin, kun tutkinta-asia eteni syyttäjälle, tämä ei nostanut syytettä (pankkilaitoksen) vaatimasta “kunnianloukkauksesta” kirjaa  ja kirjan kirjoittanutta henkilöä (Maijaliisa Hiekkasta) vastaan. Kirja ei täyttänyt rikoksen tunnusmerkistöä.  Ajojahti,  pakkokeinot, putkassa makuuttaminen – kaikki pakkokeinojen sovellukset olivat olleet ylimitoitettua mielivaltaa.  Villiä virkavallan käyttämistä,  jonka operaatio-ohjelman tahtipuikkoa käytteli pankkilaitos! Siitä dokumentoituna näyttötodisteena on Osa 2, esitutkintapöytäkirjan faktaa.  Pankin,  ja sen asianjajajan krooniset vaatimukset ja painostukset, että ”poliisi lopettaa” Maijaliisan kirjoittamisen.   Niinpä juuri?

Mitä tämä kaikki merkitsee ja tarkoittaa?

 

Yhä useammat ja useammat ihmiset ovat aktivoituneet kysymään, MISTÄ oli kysymys vuonna 2007? Kokonaista yhdeksän (9) vuotta googlen (mm.) hakukone on pitänyt listaykkösenä otsikkoa:

”Maijaliisa Hiekkanen poliisimielivallan uhrina.”

Yhä useampi on ihmetellyt: Voiko tuollainen olla mahdollista Suomessa, oikeusvaltiossa? (Kyselyjä on noussut lisää, tällaisen perästä. http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/316671-elamassa-selviytyja )

Kyllä.

Kyllä se oli mahdollista, ainakin syksyllä 2007. Ylimitoitettuja pakkokeinoja sovellettiin häikäilemättömästi ihmiseen  (minuun)  joka olin jo pitkään väsynyt taistelussa pankin mielivaltaa vastaan, oikeusviranomaisten (todistettua, näytettyä, dokumentoitua) vallankäyttöä ja sortoa vastaan. Pakkokeinojen ilmeinen motiivi oli  – että luhistuisin, menettäisin kaiken toivoni, rohkeuden, jopa terveyden?  Mutta kaikki oli turhaa vaivaa!  Totuus ei pala tulessakaan.  Eikä koskaan ihmiskunnan historiassa ole voitu faktoja totaalisesti vaientaa. Vaikka ihmisiä onkin surmattu! Fyysisesti: konkreettisesti.  Mutta sitäkin enemmän löytyy uhreja henkisen väkivallan kalmistoista.

 

Nyt. Elämässä on ja olisi paljon tärkeämpää tehtävää, paljon jalompia aiheita ja asioita muisteltavaksi, kuin että alkaisi kertoa mm. vuoden 2007 mielivaltaisista menettelyistä.

       Näyttää siltä, ja kuulostaa siltä, että asioita seuraava ja katseleva yleisö tahtoo tietää? Mitä? Totuuden, tosiasiat, faktat moisesta putkatempusta. Toki se hämmästyttää ja kummastuttaa,  jopa pelottaakin – että onko mahdollista joutua poliisien ajojahdin silmään, vaikka ei olisi ns. rikollinen? Voiko ihminen SUOMESSA  joutua sellaisen mielipidevainon kohteeksi? Ja mitkä ovat ne taustekijät? Ne vallankäytön foorumit, jotka sitten praktisesti toteuttavat vainon kohteeksi otetun hiillostuksen?

Voiko Suomessa – oikeusvaltiossa  – joutua sanan-ja mielipidevainon kohteeksi?

Tässä tuotteessa on melkoisen tyhjentäviä vastauksia em. kysymyksiin. Vastaukset löytyvät dokumenteista. Asiakirjoista, aineistoista. Vastauksia löytyy myös siitä kirjasta, joka oli ajojahdin kohteena: Lainsuojattomana Suomessa-oikeusvaltiossa?

Ja nyt matkaan… Aloitamme em:sta kirjasta, sen sivulta 4.

————————————————————————————————————————-

 Uhrin surua ja surutyötä

 

E-mail 26.5.2003

He surmasivat minut; sieluni.

Murensivat toivoni tulevaisuudesta, normaalista elämästä ja oikeudesta.

Kukaan ei ymmärrä.

Kukaan ei välitä.

Kukaan ei kuuntele, oikeasti.

Syyttävät sormet nimittävät katkeraksi.

Ihminen nääntyy kärsimyksen,  sorron ja mielivallan alle.

Viranomaiset kumartavat Rahan Valtaa.

Pankin pitää saada ”oikeutta” vaikka se on liikelaitos.

Syyttömien (uhrien) pitää nääntyä ja jäädä vaille apua, oikeutta ja vapautta.

Kuka tarttuu käteen kun on hukkumassa suruun, tuskaan ja uupumukseen?

Vain autio tie. . .

* * *

Kärsimykseni mitta on nyt finaalissa.

Joskus tiimalasi täyttyy.

Tule raja vastaan.

Ihminen voi menehtyä suruun.

Kynttilä sammuu kovassa myrskytuulessa.

Kukaan ei suojaa sen lepattavaa liekkiä.

Pyydän, älkää tuoko kukkia haudalleni,

älkää kirjoittako korulauseita.

Antakaa kukkia eläville, tukekaa nääntyviä, lohduttakaa surevia!

Toimittakaa oikeutta sorretuille.

Tehkää tekoja, sanokaa sanoja avuksi niille,

jotka vielä jaksavat ja toivovat.

Älkää tappako kenenkään toivoa  jos  vallassanne  ja

mahdollisuuksissanne on tehdä tekoja joissa elämä voisi säilyä.

Elämä – jossa ihminen jaksaa elää.

* * *

Ja Pilatus pesi kätensä ja sanoi:

  • Syytön olen minä tämän miehen vereen!

Ja hän antoi hänet alttiiksi heidän mielivallallensa.

 

– maijaliisa

(Lähde, kirja Lainsuojattomana Suomessa  – sivu 4.)

_____________________________________________________________________________

Vallankäytön näyttöä, tutkinta-aineistossa…

 

 

LadyMoon 14th November 2007, 20:37

Jaahas, pankki sai poliisit pidättämään ja kuulustelemaan sekä painostamaan naista, joka oli oikeudessa voittanut jutun tätä pankkia vastaan, muttei ole kieroilun seurauksena saanut korvauksia. Naista ei päästetty putkassa vessaan, eikä hänen avunhuutoihinsa vastattu (kenties hengenvaarallisen) astmakohtauksen iskiessä, ja kuulusteluissa tutkinnanjohtaja tuli kuulustelutodistajana painostamaan… Nainen pidätettiin, koska pankki halusi, että hän lopettaa taistelun ja kirjoittamisen oikeuksiensa puolesta.

(—–)

”kun siellä ei soittokelloon vastattu kuin pitkällä ”viiveellä” – eikä lopuksi lainkaan, niin kysyä sopii arvon Vartijaherrat (siellä Pasilassa) mitä te olisitte vastannut omaisilleni, ystäville, tuhansille muille ihmisille siitä, että törkeänä pidettävien ”virkatoimienne” seurauksena kansalainen menehtyi? Astmakohtauksessa kun ei voi odotella apua TUNTIKAUSIA, niinkuin minun piti pissahädän asiassa odottaa….. ja lopuksi mm. siellä ”alakerran” sellissä pissata sellin nurkkaan!”
—–

Hiekkasen mukaan Tampereen poliisin rikoskomisario H. K. oli kuulusteluissa kuulustelutodistajan ominaisuudessa painostanut Hiekkasta lopettamaan julkistamasta muun muassa Hiekkasen vastapuolen (—–) nimiä. . .
—–

Mielipidevainoa  – ajojahtia – useita vuosia!

 

Maijaliisa Hiekkasen sananvapauden ”riistoa” , vapauden ja yksityiselämän oikeuksien ”riistoa” on vaadittu jo kauan. Esitutkintapöytäkirja nro 61–/R/661/06 Li 1 kertoo, kuinka tämä Eräs pankki, ja Eräs AA pyysivät kerta toisensa jälkeen näin:

A)

”Pyydämme poliisia viipymättä tutkimaan myös em. materiaalit sekä ryhtymään kaikkin mahdollisiin rikosprosessuaalisiin pakkokeinoihin, jotta loukkaavien kirjoitusten jatkuminen ja myös esillä olo estetään.”
”… jo vuosikausia… kirjoittelu on saatava loppumaan.” AA…26.06.2003.

B)  ”Poliisin tulisi ryhtyä toimenpiteisiin….. tämä onnistuu käsittääkseni takavarikoimalla ja tutkimalla hänen käytössään oleva tietokone.” AA…26.6.2003.

C) ”Pyydän poliisia viipymättä ryhtymään toimenpiteisiin.” AA… 25.5.2004

D)   ” On täysin selvää että Maijaliisa Hiekkanen ei lopeta (kirjoittamista) ellei sitä todella estetä pidättämisellä ja vangitsemisella. Asianomisitajilla on oikeus vaatia poliisia ja myös saada poliisi ryhtymään konkreettisiin toimenpiteisiin jotta (kirjoitukset)… saadaan estettyä.”

E)  ” Rikosprosessuaalisen pakkokeinojen käyttöä ei saa estää Maijaliisa Hiekkasen terveydentila, ellei hänen tilansa edellytä tahdosta riippumatona hoitoa. Jos Maijaliisa Hiekkanen on sairas, mutta ei tahdostaan riippumattoman hoidon tarpeessa, saa hän tarvittaessa hoitoa myös vangittuna.” AA…5.5.2004.

(= huomautus, ei saanut putkavankeudessa 25.-26.10.07 edes oikeutta päästä pissalle…)

F)  ”Asianomistajien vakaa kanta on, että ainoastaan pidätys-ja vangitsemisvaatimuksen esittäminen voivat estää Maijaliisa Hiekkasta jatkamasta kyseisenlaista toimintaansa.” AA… 22.4.2004.

G)  X, X, ja X, … ovat jälleen pakotetut pyytämään poliisia viipymättä toimiin, jotta Maijaliisa Hiekkasen kirjoitukset ja sähköpostit saadaan heti loppumaan..” AA…. 22.4.2004

H) ”X,X ja X … vaativat, että poliisi ryhtyy välittömästi konkreettisiin toimenpiteisiin ja todella estää Maijaliisa Hiekkasta jatkamasta toimiaan (= kirjoittamista).” AA — 7.5.2004.

YMS
—–

YHTEENVETO – kannanottoa

 

Yllä esitetty aineisto osoittaa surullisella ja puistattavalla tavalla, millaiselle byrokratian ja vallankäytön ”polttoriviolle” Maijaliisa Hiekkasta oli jahdattu, useita vuosia. Miksi?

Siksi, että Se Pankkilaitos oli kärsinyt rökäletappion oikeusistuimissa. Se oli karvas pala se,  ja lisäksi karvasta oli myös, että tämä hometalopetoksen uhri, naisen ”rääpäle” oli sitkeä kuin mikäkin, eikä lakaissut maton alle niitä rötöksiä –  joita – hm – oli tullut esille.  Kirjoitti lopuksi sen ”vaarallisen” (?) kirjankin: Lainsuojattomana Suomessa, Oikeusvaltiossa?

       Ei olisi saanut kirjoittaa?  Ei olisi saanut sanoa?  Ei toimia Suomen perusoikeuksien mukaisesti: Sanan- , mielipiteen- ja ilmaisunvapaus!

       Kansalaisten hämmästystä on siis jo yhdeksän (9) vuoden ajan herättänyt se, että virkavalta ”totteli” tätä pankkilaitosta.  Ryhtyi ylimitoitettuhin jahtaamishommiin.  Mutta Tampereen rikoskomisario H.K. Kyllä pahoitteli menettelyjä,  jo kuulusteluissa,  joihin minut muilutettiin Tampereelle 26.10.2016.  Poliisikyydillä. . . 

 

Ensin poliisit syynäsivät Helsingin asunnon.  Eivät löytäneet mitään, tyttären läppäriä ei tietenkään otettu.  Syynäsivät kellarikomeronkin, kaivelivat mustia jätesäkkejä,  joissa lapsen leluja, kirjoja… Ja vielä varmemmaksi varmuudeksi tekivät ”autoetsinnänkin”!  Ja mitään saalista tai otettavaa ei ollut! Kotietsintäpöytäkirjassa lukee: Ei otettu mitään talteen.  Pankkilaitos oli höynäyttänyt poliiseja, leimannut ihmisen ”vaaralliseksi” (?) – jolla salaisia kirjoituksia ja kirjoja kuin tehtaassa (?).

Rikoskomisario H.K. Lausui 26.10. ”Eihän meidän poliisien olisi tarvinnut näin järeisiin toimiin ryhtyä.” Sanoin, ei tosiaankaan!

”Mutta kun se pankkilaitos aina vain vaati..”   Eli usutti kimppuun. . .

Lähde / lähteet:  Lukuisa aineisto virallisia asiakirjoja

————————————————————————————————————————————————–

Vihan ja ajojahdin taustalla olevat tapahtumat

 

KOTI vai homepesän kaaos? Liki 20 vuotta homeongelman ”vankilassa”. . .

 

A)   Talon / kiinteistön osto 1994, toiveena oma koti vuokra-asuntojen sijasta. . .

B)   Talo paljastuu tutkimuksissa 1996 terveydelle vaaralliseksi mikrobipesäksi, perhe on sairastunut, terveystarkastaja asettaa talon asumiskieltoon. Oikeudenkäynti alkaa.

C)   Ostajia simputetaan, oikeusprosessia manipuloidaan (pankin ja myyjän taholta). Psykologinen sodankäynti alkaa, tehdään laiton ”kansliatuomio” tammikuussa 2000. Pitkitys- ja väsytyshanke. Käräjäoikeus.

D)   Turha ”kierrätys” hovioikeudessa 2000-2001, HO palauttaa jutun takaisin käsiteltäväksi käräjäoikeuteen.

E)   Ostajat voittavat koko juttupaketin ( kaupanpurku, vahingonkorvaus, velkomisasia).  Käräjäoikeus kesäkuussa 2002, hovioikeus joulukuussa 2002,  toukokuussa 2003.

F)   Prosessin aikana myyjä ja pankkilaitos ovat ryhtyneet  uusiin ”ketkuiluihin”. Myyjä hävittää omaisuutensa, ottaa uutta lainaa, ostaa asunnon,  joka pankin panttina!

G)   Ostajat eivät saa takaisin kauppahintaa ( 80 000 euroa korkoineen maaliskuussa 2003).  Saamatta jäävät myös vahingonkorvaukset, n.30 000 euroa.

H)  Pankkilaitos on julma ja röyhkeä. Se kuittaa vahingonkorvauksilla hometalon luottojen korkoja, ja ryhtyy maksattamaan loput luotot. . .

Ostajat, juttujen voittajat saatetaan näillä menettelyillä puille paljaille, loppuikäiseen (?) hometalon jälkiongelmaan. . .

 

Velkavankeus – ja homeongelman stressiputki!

 

Kun kauppahintaa ei saada takaisin, eikä korvauksia,  juttujen voittajat saatetaan maksumiehiksi:  takaajille, vakuutusyhtiöille (oikeudenkäymiskuluja), jne. jne. Heidät on simputettu ja manipuloitu täydelliseen kaaokseen! Velkavankeuteen, kuin kuopan pohjalle. . .

Kauheaa, hirveää, kamalaa! Mahdotonta!  ( = Toteavat ihmiset…)

*    Onko tuollainen mahdollista, miten se on mahdollista? –  Että lainvoiman saaneet tuomiot romutetaan, oikeusvoima ei toimi praktisesti?  Niinpä? 

–   Ne, joilla on valtaa voivat, osaavat (?) ajaa kuin traktorit kumoon pienet hiirulaiset!  Niin se vain kävi.  Ja siitä kaikesta syntyi kirja

Lainsuojattomana Suomessa – oikeusvaltiossa!

Vaihtoehdot olivat niukat. Perheen isä hakeutui ensin velkajärjestelyyn,  ja maksoi 4,5 vuotta, mitä tuomioistuin määräsi. Äiti oli samoin velkajärjestelyn maksuohjelmassa 2009-2013, viisi vuotta.

Lähde / lähteet:  Edellä kirjoitettujen tietojen dokumentit  oikeudenkäyntiasiakirjoissa 1996-2008,  joita erittäin laaja aineisto.

____________________________________________________________________________________

Uhrin surutyötä kirjassa v. 2005

Diary 1.5.2005

Vappupäivä. Lunta satelee hieman.

Maa on valkoisen harson peitossa.

Puutkin ovat kuin morsian valkoiseen huntuunsa kiedottuina.

Valkoiset valkovuokot kukkivat lumen seassa.

Ne heräsivät kukkimaan kun lämpötila nousi muutamana päivänä jo yli 15 asteen.

Valkoisia valkovuokkoja

valkoisen vappulumen seassa.

Talvi ja kevät puhuvat dialogia silmien edessä.

Kevät ja kesä kohta voittavat.

Talvi ja kylmyys jää taakse.

* * *

Ihmisen sielu voi palella.

Kohtalon kylmät tuulet voivat jähmettää elämän,

jäädyttää elämisen halunkin.

Joskus kevättä: – lämmintä tuulta, uuden elämän toivoa ei tule tässä maailmassa.

Iloisesti kukkaan puhjennutta mieltä peittää kylmä lumisade, takatalvi . . .

Maailma?

Usein kylmä, hyinen ja myrskyinen merimatka.

* * *

Toisen maailmansodan aikana tapahtui:

Eräs laivanromu kuljetti vainottuja juutalaisia turvaan.

Kukaan, tai mikään taho ei ottanut heitä vastuulleen.

Jokaisessa satamassa heidät ajettiin ulos merelle.

Myrsky upotti laivankuvatuksen matkalla Yhdysvaltoihin.

Vanhukset, isät, äidit ja laivassa syntyneet vauvat

saivat viimeisen leposijan meren pohjalla.

Heillä ei ollut yhdenvertaista ihmisarvoa.

Ei lepopaikkaa tässä maailmassa.

(Lähde: sivu 74, kirjasta Lainsuojattomana Suomessa, oikeusvaltiossa,

Maijaliisa Hiekkanen 2005

——————————————————————-

Ei siis ihme, että elämän syvien vesien ja kuilujen pohjalla syntyy jotakin?  Sanoja, säveliäkin?

Ne ovat niitä tuntemuksia, joita ihmisolento kokee. Aitoa, kaunistelematonta.

Sitä tummaa ääntä, jota ihmiskunta on aina tuottanut. Näin:

—————————————————————–

Kovia kohtaloita

 

Kovia kohtaloita usein elämä tarjoaa.

Tuntuu: en jaksa, en voita, minut masennus musertaa!

Eikä kukaan vierellä kulje, ei kuuntele käy auttamaan.

Vain surujen tulvavedet käyvät sielua hukuttamaan.

* * *

Kovia kohtaloita, kuka tahtoisi itselleen?

Elämä ei kysy meiltä kun se arpansa jakelee.

Toinen rikkaana onnessa kuolee, toinen nääntyy tuskassaan.

Eikä vastausta kerro kukaan, vaikenevat taivas ja maa.

* * *

Ihminen sinulle laulan, minä kohtalon kolhima näin,

elämäsi ei ole turhaa, eikä mikään väärin päin!

Älä toivoas menetä koskaan, yön perästä aamu saa.

Vaikka pilvet taivaasi peittää, vielä aurinko on sijoillaan.

Anna itkusi virrata mereen, missä ihmisten kyynelet on,

tuskan tulessa toivo syntyy, vielä elämä voittava on.

* * *

Ihminen kohtalon teillä, sinä yksin et taistele.

Matkalla meitä on monta, sydän sydäntä kyselee.

Minä pysähdyin, tuskasi kuulen, vaikka äänetön kuiskaukses on,

sinä tunnet lämpimän tuulen, sinä tiedät toivoa on.

Niinkuin kevät talven voi voittaa, niin kohtalo kääntyä voi

sinun sielusi iloa soittaa, aamu uuden päivän jo toi!

© Maijaliisa Hiekkanen, san & säv – 2002

 

 kaktus

Vuosikymmeniä vanha kaktus paleltui, mutta kun vanha juurakko jäi henkiin, siitä puskee nyt iloisia versoja!

——————————————————————————————-

Uskollisia ystäviä?

 pontus

Jokainen koiria tunteva tietää, että uskollisuudessaan ja vilpittömyydessään koirat ohittavat ihmislajin kohta. Siinä missä ihmiset ovat kylmiä kuin jäävuori, koira empaattisuudessaan tahtoo nuolla ihmisen surun kyyneleet. Siinä missä ihmiset laskelmoivat, kannattaako olla ystävä hädässä olevalle,  koira antaa henkensä pelastaakseen ihmisen hädästä. Siinä missä kukaan ei välitä, koira puolustaa omistajaansa kaikin keinoin.

Olisiko meillä ihmisillä oppimista koirista? Tai vaikkapa muurahaisista. Ahkeruutta, sinnikkyyttä?  Taikka oppimista linnuista, jotka laulavat – vaikka ei  ole kuulijoitakaan? 

Luonto opettaa meille paljon siitä, mitä ihminen on kadottanut “inhimillisyydestään” ja monesta muusta elämää puoltavasta menettelystä.  Materialistisen mallin, teknokehityksen ja virtuaalimaailman sisällöt, eivät takaa ihmiskunnalle parasta ja optimaalista lopputulosta. Ihmisyys hukkuu ja rapistuu. . .

 

—————————————————————————————————————

 

OSA 4

Yhdenvertaisuus internetin infotulvan keskellä?

 

 

Jokainen ymmärtää, miten suurta valtaa näyttelee kaikki se infotulva,  joka internetissä pyörii. On hiukan täsmätietoa, mutta sitäkin enemmän väärää, vääristettyä infoa. Fiktiota enemmän kuin faktaa. Hakukoneet tunkevat kuin taikurin hihasta dataa alta aikayksikön. Totta vai tarua?

http://yle.fi/uutiset/3-7856685     Ylen toimittaja: vihaa kellon ympäri…

 

Onko ihmisellä lainmukainen ja yhdenvertainen puheoikeus, sananvapaus myös tällä sektorilla? Tottakai. (Se toimii tässä ja nytkin. Vapaasti. Lainmukaisesti. Yhdenvertaisesti.)

      Kun hakukoneet nostavat globaaliin jakeluun aina uudelleen samoja saagoja, hämäräheikkienkin eepoksia, mitä niiden objektiksi saatettu voi tehdä ja tekee? Ihan yksinkertaisesti vaikkapa että käyttää lainmukaista yhdenvertaista oikeuttaan sanoa asioiden ne puolet,  joita internetin sekatuotteiden kaatopaikka ei kerro. Minkään valtakunnan mikään säädös ei näet velvoita ketään yksityishenkilöä olemaan internetin sekatuotteiden mukaisessa statuksessa. Entä jos sellainen myllytys on tehty? Entä jos sitä on jatkettu? Entä jos joskus on aika sen loppua? Siinäpä se?

Totuuden ja oikeuden vaiennettu pianissimo,

vai

valheiden ja vääryyden infernaalinen, kakofoninen fortissimo?”

 

 

 

Onko meillä google-jumala?

 

Kyllä, jos on uskominen erään Ylen toimittajan sähköpostissa kirjoittamaa tekstiä?

Autenttinen s-posti 16.11.2016
——————————————————————
väärä kuva

Keneltä:  T.M. . .@yle.fi>
Kenelle:  – – –
Lähetetty: 16.11.2016 15:24

Hei,
selvitimme vielä Google-asiantuntijaltamme, voimmeko tehdä jotakin. Tässä
hänen vastauksensa:

Ensinäkin Googlen hakutulokset ovat Googlen päättämiä. Niihin ei ole
periaatteessa nokan koputtamista edes valtiotasolla.
(—-)

____________________________________________________________________
Uskomatonta, mutta tottako? Että?

  • Googlen hakutulokset ovat Googlen päättämiä.”
  • (Sen me ymmärrämme- – mutta että Google käyttää valtaa yli VALTIOTASON?)
  • ”Niihin ei ole periaatteessa nokan koputtamista edes valtiotasolla.”

Pitäsikö uskoa Ylen toimittajan infoa? Ettei kenelläkään – edes valtiotasolla (?) ole nokan koputtamista Googlen hakukoneen päätösvaltaan?

No, missä se demokratia sitten on? Ja missä on ihmisen yhdenvertaiset oikeudet ja ihmisoikeudet? Päättääkö joku “googlen” hakukone-  ja mitä?

Niin taikka näin? “google-jumala” (!)  ei hallitse kaikkea. Se on robotti, jota ohjailevat ihmiset. . .

Kukaan täysrjärkinen ei kumarra jotakin googlejumalaa. Kun internetin infolaitos mm. googlen robotin avulla tunkee dataa niin ja näin, mitä siitä? Sama sääntö, tämä:

Audiatur et altera pars!

 

On siis lainmukaista, oikein ja kohtuullista pitää puhetta ja ääntä. Siitä, mitä hakukonerobotteja ohjailevat tahot valikoivat ruutuun. Siitä, mitä tungetaan ykkösotsikoiksi, osumiksi,  ja varsinkin sitä, mitä ei noteerata! Tästä on kysymys tällä sivulla.

 

 

Internetin  hyödyt ja haitat?

 

Ovatko googlen ja muut hakukoneet siis  lähestulkoon ”jumalan” asemassa nykyihmisten elämässä?

*    Nettiriippuvuus?

*    Virtuaalimaailman fiktiot? 

*    Realiteettien hämärtyminen?

 

Monet ihmiset uskovat tätä “google-jumalaa”  –  eihän se voi erehtyä? Sehän (muka) kertoo totuuden, sen saarnoihin ja uutisiin voi uskoa kuin pukki suuriin sarviin! Ja kun netti-usko on kerran hurahtanut päänuppiin ja addiktiota on tarpeeksi kauan ruokittu – todellisuuden hämärtyminen voi olla edessä. Harhautunut taso.

  •  Suhteellisuustajun horjuminen.
  •  Faktojen rapistuminen.
  •  Tosiasioiden torjuminenkin.
  •  Ihmisistä on tullut tämän ajan valtauskonnon orjia: Netti-data-uskovia!

Netti on hyvä hyvässä, mutta paha pahassa. Sen pahaa lajia on tarpeen ottaa joskus niskasta kiinni. On tarpeen päivittää, saattaa ajan tasalle. On tarpeen ottaa järkikin kouraan ja aimo annos tervettä kriittisyyttä netin tarjoamiin menuihin.  Ihmisoikeudet? Ne pätevät myös mitä tulee internetin taholle.

———————————————————————————————————————-

Vuosien varrelta. . .

Maijaliisa Hiekkanen

VierasSähköposti
Jää taakse yö…

« : Elokuu 14, 2006, 09:09:26 »

JÄÄ TAAKSE YÖ … Osa I Pitkä ja pimeä yö, tuska ainaisena tuttavana, kauhut kaverina … Suru silmistä puroina virtasi, tuskan tulvavedet uhkasivat hukuttaa.
Apua! huusin, kuuleeko kukaan? Hiljaista vain …
Tulevaisuus: – ei toivoa, hautaan saakka! Vääryyden ja sorron sinetöimä vankila. Inhimillinen elämä tuhottu, maahan tallattu. Köyhä ja ryöstetty, sielu rikki revitty, moneen kertaan murskaksi murrettu …
Ei oikeutta – oikeuden maassa!
Vahvemman valta, sortajan sorto! Viimeisetkin varat viety ja viedään,
– Lain Nimissä, valheen varjolla!
Takana epätoivon musta yö, edessä epätoivon ahdistava aamu,
elämän ehtookin sitä samaa …
Miksi elämää kun elämänhalukin sammui pois? Miksi päiviä kun ei toivoa? Osa II Häkissä, vankilassa … näkyi sininen taivas, vapaudessa lentävät linnut, lintujen viserrys! Vapauden valkeat pilvet!
Häkissä ei voinut laulaa.
Suru oli sammuttanut sävelet, mustat murheet mykistäneet äänet … Kokonaanko?
Kuului hiljaista huokausta, tuuli kantoi toivottomien tuskaa ..
–  Häkkejä siellä – häkkejä täällä, vankeja vapaan taivaan alla!
Kuului ihmisen ääntä, vaiennettua vaikerointia: ilon ikävää, elämän janoa!Osa III Tule kosketus tuulen! Anna toivoa pisaran verran!
Kuivaa suru silmistä, pyyhi sorron kyyneleet!
Anna takaisin luottamus, ihmisarvo.
Niin vahvistuvat siivet, sydän katsoo kauas.
Häkkien ovet murtuvat, särkyvät lukot, katoavat kahleet!
Eivät valheet vapautta vangita voi!
Toivon vahvaa laulua sydän soi! Elokuun 14. päivänä 2006
Maijaliisa Hiekkanen
palautteet-arvostelut-004

(Sivun päivitys jatkuu…)